Minulla on aina ollut kiiltävä iho ja vaikka se vanhetessa
on kuivunut kuivumistaan, kiiltää se päivisin edelleen yhtä paljon kuin
pahimpina teini-iän vuosina. Olen yrittänyt kaikkea mahdollista ja kun näen tai
kuulen tuotteesta, joka lupaa mattapintaa, ostan sen testiin. Lähes jokainen
tuote on kuitenkin ollut enemmän tai vähemmän pettymys. Ainoastaan
nuoruudessani oli olemassa mattakosteusvoide, joka todella piti ihoni mattana,
mutta sitä on lakattu valmistamasta ajat sitten ja sen jälkeen en ole löytänyt
vastaavaa. Tälläkin hetkellä minulla on kaapissani useita mattapintaa
lupailevia voiteita, joista osa auttaa hiukan ja osa ei yhtään, mutta yksikään
ei kuitenkaan tee ihosta täysin mattapintaista.
Osa mattapinnan lupaavista voiteista toimii kotioloissa,
mutta viimeistään koneellinen ilmastointi saa kasvomaan kiiltämään öljyisinä.
Auton lämmityslaite on pahin kaikista, sen vaikutusta ei tarvita kuin muutama
minuutti ja näytän siltä, kuin olisin uinut öljyssä. Se on noloa ja saa minut
näyttämään epäsiistiltä ja huolimattomalta. Mutta edelleenkään en ole löytänyt
tuotetta, joka ratkaisisi ongelmani.
Tarkoitukseni oli tätä kirjoittaessani etsiä inci:stä ne
ainesosat, joilla mattapintaa pyritään saamaan aikaan ja ajattelin, että tästä
lähtien voisin vain kaupassa katsoa inci:ä ja tietää heti, toimisiko voide
minulla vai ei. Mutta se ei ollutkaan niin yksinkertaista kuin kuvittelin.
Netissä ilmeisesti listataan vain ainesosien yleisimmät vaikutukset, koska monesta
voiteesta ei löytynyt mitään tiettyä ainesosaa, joka vastaisi vain mattapinnan aikaansaamisesta.
Löysin
netistä artikkelin, jossa kerrottiin, että dimetikonia (Dimethicone) ja piioksidia
(Silica) lisätään kosmetiikkaan yleensä niiden mattapintaistavan vaikutuksen
vuoksi. Kuitenkin, kun googletin dimetikonin, sen ei kerrottu olevan
nimenomaan mattapintaistava. Piioksidin sen sijaan kerrottiin imevän öljyä.
Monen ainesosan kuvattiin toimivan kosmetiikassa viskositeetin
säätelijänä ja mietin, voisiko nämä aineet olla mattapintaan vaikuttavia.
Esimerkiksi maniokkitärkkelys oli luokiteltu viskositeetin säätelijäksi, mutta
tarkemmassa kuvauksessa kerrottiin, että se on "Öljyä imevä tärkkelys,
jota käytetään paksuntamaan tuotteita ja tekemään iholle mattapinnan". Kuitenkaan monesta muusta viskositeetin säätelijäksi luokitellusta aineesta en
onnistunut löytämään mainintaa mattapinnasta.
Todennäköisesti
myös eri aineilla on yhteisvaikutuksia, mutta koska incissä ei mainita tarkkoja
pitoisuuksia, on maallikon mahdotonta osata arvioida niitä.
Kerron nyt
kuitenkin tällä hetkellä käytössäni olevista voiteista ja tietysti myös omat
kokemukseni niistä. (Kaikki inci:t Bernard Cassierea lukuunottamatta on kuvakaapattu kunkin tuotteen omilta nettisivuilta.)
Aloitan
kahdella voiteella, joita en todennäköisesti ostaisi uudelleen, vaikka niillä
saisikin aikaan mattapinnan.
Neutrogena Visibly Clear Pink Grapefruit Oil-Free
Moisturiser tuli aikoinaan Livboksista ja se sisältää
viilentävää mentholia (tai oikeastaan Menthyl Lactatea, joka on vähemmän ihoärsyttävää kuin mentholi),
jota inhoan ihonhoitotuotteissa, joten voide olisi kyllä saanut tehdä ihmeitä,
että olisin itse ostanut tätä uudelleen. Olin puoliksi helpottunut, kun ihmeitä
ei ollut havaittavissa.
Inci:n
viidentenä on "C12-15 Alkyl Benzoate", jota ei sinällään lähteissä luokiteltu
mattapintaisuutta antavaksi, mutta jonka kerrottiin tekevän voiteen muista
öljyistä vähemmän rasvaisia. Ehkä tämä toimii ihon omiinkin öljyihin. Myös Inci:n
15. sijalla oleva C12-15 Alkyl lactate kuvataan samoin. 16. on dimetikoni, joka
auttaa mattapinnan aikaansaamiseen. Mutta tekevätkö noin alhaalla inci:ssä olevat mitään, on toinen asia...
Voiteessa oli
paljon ainesosia, jotka ovat hyödyllisiä akneiholle, mutta minulla ongelmana on
"vain" kiiltävä iho ja suuret ihohuokoset.
En huomannut
tämän vähentävän kiiltoa yhtään. Tämä on kuitenkin käytössä outo muihin
voiteisiin verrattuna, koska kun yritän poistaa kiiltoa puuteripaperilla,
paperiin jää hyvin vähän öljyä, eikä kiilto iholla vähene yhtään. Voide siis
ilmeisesti jotenkin sitoo rasvaa, mutta ei silti onnistu estämään kiiltoa. Ja
kuten sanottu, sisältämänsä mentholin takia tämä tuntuu todella inhottavalta
iholla.
50
millilitraa voidetta maksaa 8,55 €.
Toinen voide,
jossa oli merkittävä vika, oli Sebamed Clear Face Mattifying Cream. Se auttoi hieman ihon kiiltoon, mutta ongelma
oli kosteuttavuus; se sai kasvoni tuntumaan kiristävän kuivilta.
Sebamedin
sivuilla sanotaan, että: "Mattavoide hillitsee
rasvoittuvan ihon kiiltoa ja vähentää talinmuodostusta. Öljytön, kevyt voide
imeytyy nopeasti, kosteuttaa sekä antaa iholle kauniin mattapinnan" sekä
" Hevoskastanja
vähentää ärsytystä ja rauhoittaa ihoa, aloe vera ja hyaluronihappo kosteuttavat." Jäin tässä
kohden miettimään, että jos on kerrottu näiden kolmen aineen tarkoitus inci:ssä,
niin miksi ei ole kerrottu myös niitä mattapintaisuuden aiheuttavia ainesosia?
Onko se jonkinlainen liikesalaisuus? Jos on, niin selittääkö se, miksi
mattapintaistavia aineita on niin vaikea tunnistaa?
Inci on tämännäköinen:
Incissä on
veden jälkeen aloe vera -uutetta glyseriinin sijaan ja kolmantena tässäkin on "C12-15
Alkyl Benzoate", jonka kerrottiin tekevän voiteen muista öljyistä vähemmän
rasvaisia. Muuta mattapintaistavaa en tästä pysty löytämään.
Eikä tämä
kauhean hyvin toiminutkaan. Iho ei kiiltänyt yhtä paljoa kuin ns. tavallisten
rasvojen kanssa, mutta ei tämä mitenkään merkittävästi auttanut. Akneiholle
tämä kuitenkin inci:stä päätellen olisi hyvä tuote.
Voide (50 ml) maksaa 10,90 €.
Bernard
Cassieren Fluide hydratant matifiant menthe - citron mattafluidi tuli taannoin Livboksista ja innolla otin sen kokeiluun.
Heti, kun levitin voiteen, kasvoni muuttuivat kiiltäviksi, yleensä edes heti levityksen jälkeen mattavoiteet antavat mattapinnan. Eikä tilanne siitä
parantunut, tällä voiteella ei ollut lyhyt- eikä pitkäaikaista vaikutusta ihoni
kiiltoon. Voiteessa onkin heti veden jälkeen glyseriini, joka kosteuttaa, mutta
jonka ongelmana kasvovoiteissa on se, että se saa ihon rasvaisen näköiseksi ja
kiiltäväksi.
Kolmantena on
muuten "butylene glycol", joka on säilöntäaine ja viskositeetin säätelijä,
mutta josta löysin netistä kritiikkiä, joissa sanottiin, että sitä käytetään
tuomaan massaa kalliisiin voiteisiin, jotta voitaisiin käyttää vähemmän
varsinaisia vaikuttavia ainesosia. Väitteen todenperäisyyttä en osaa arvioida.
Neljäntenä
olevaa "Dicaprylyl carbonatea" kuvataan tehokkaaksi kosteuttajaksi, joka ei
itsessään jätä ihoa rasvaisen näköiseksi. Sekään ei silti ime ihon omaa rasvaa.
Seuraavana on "Zea mays germ oil". Maissitärkkelys olisi mattapinnan
antavaa, mutta tämä kai on maissiöljyä? Maissiöljystä en löytänyt tietoa,
paitsi ruoanlaittoon liittyen. Se sisältää e -vitamiinia ja omega kuutosia,
joten ehkä se niiden takia on tässä voiteessa.
Tuotteesta
löytyy lisäksi "Methyl methacrylate crosspolymer" inci:n kuudentena, joka
imee iholta talia ja öljyjä ja muodostaa mattapintaisen kalvon ja heti sen
jälkeen tapiokatärkkelys, jota kuvataan netissä mattapinnan antajaksi ja jonka toisessa blogissa kerrottiin olevan tässä voiteessa nimenomaan se mattapintaisuudesta vastaava ainesosa. Incissä
15. on sitruunankuoriöljy, jonka yksi ominaisuuksista on kyky imeä nesteitä. Kuitenkaan
tästäkään en löytänyt mainintaa nimenomaan mattapintaistavuudesta.
Ranskani on
hiukan heikkoa, mutta löysin ranskankielisen sivuston, jossa kerrottiin, että
mattapinnasta ovat vastuussa "mattapintaistavat jauheet", mitä ikinä
se sitten tarkoittaakin.
50 millilitraa voidetta maksaa (Suomessa) 49 €.
Myös Lumenen
Bright Now Vitamin C Kiiltoa
kontrolloiva voidegeeli tuli alkuvuodesta Livboksista. Voiteesta sanotaan:
"Öljytön voidegeeli auttaa hillitsemään kiiltoa, häivyttämään ihohuokosia
ja kosteuttamaan ihoa tehokkaasti".
Minulla on
kuitenkin vaikeuksia löytää ne aineet, jotka auttaisivat tässä voiteessa
hillitsemään kiiltoa, ainoastaan heti kolmantena oleva dimetikoni on
mattapintaistava aine. Mielenkiintoista tässä voiteessa on se, että
kahdeksantena oleva "phenoxyethanol" on netin mukaan turvallinen
säilöntäaine, mutta lain mukaan sitä saa olla maksimissaan 1 % tuotteesta.
EU:ssahan kosmetiikan ainesosat pitää olla oikeassa järjestyksessä määrän
mukaan, lukuun ottamatta niitä, joita on tuotteessa alle 1 %, jotka saavat olla
inci:ssä keskenään missä järjestyksessä tahansa. Mutta jos jo kahdeksannen
ainesosan kohdalla ollaan alle prosentissa, sen jälkeen olevat ainesosat tuskin
tekevät mitään iholle. 50 millilitran voiteesta alle prosentti on maksimissaan 0,5
millilitraa. Se jaettuna käyttökerroilla ja koko kasvoille levitettynä tuskin
voi tehdä yhtään mitään, vai?
Minulla tämä
ei myöskään auttanut kiillon hillitsemisessä yhtään. Kasvot kiilsivät heti
voiteen levittämisen jälkeen ja lisäksi tämä vähän kirveli iholla, joten
ilmeisesti voide oli minulle liian voimakastakin. Olen kuitenkin lukenut tästä
ylistäviä arvioita, joten ilmeisesti muilla tämä on toiminutkin.
50 ml voidetta maksaa 19,90 €.
Yves
Rocher:n Sebo Vegetal matifying gel creme liittyy niiden voiteiden joukkoon,
jotka eivät tee ihoni kiillolle mitään. Yves Rocherin sivuilla
sanotaan, että voide: "Sisältää vuohennokan juurta, joka tasapainottaa
ihoa ja imee itseensä ylimääräisen talin ihoa kuivattamatta. " "Scutellaria baicalensis root extract"
on kuitenkin inci:ssä toiseksi viimeisenä ja sitä ei netissä listata
mattapintaistavaksi ainesosaksi, vaan tulehduksia hillitseväksi.
Inci:n neljäntenä
on maissitärkkelys ja viidentenä dimetikoni, jotka molemmat ovat
mattapintaistavia. Tässäkin kuitenkin glyseriini on heti ensimmäisenä veden
jälkeen ja voide jättääkin iholleni hyvin glyseriinimäisen kiillon.
Voidetta on
kehuttu paljon blogeissa ja Yves Rocher:in tuotearvioissakin se saa hyviä
kommetteja, mutta minulla se ei toimi.
Voide (50 ml)
maksaa tällä hetkellä alessa 8,90 €, normaalihinta on 18,90 €.
Loppuun jätin
kaksi voidetta, jotka sitten jossain määrin toimiikin. Valitettavasti ei
kumpikaan täydellisesti, mutta nämä kuitenkin osittain auttavat ihon kiiltoon.
Minun
saadessani Livboksista Neutrogenan voiteen, osa tilaajista sai Acon Mattapinnan
jättävän päivävoiteen. Minua tuolloin harmitti, että sain mielestäni huonomman
vaihtoehdon ja kävinkin heti ostamassa pullon ja myöhemmin Aco:n tuotteiden
uudistuessa kaksi uutta alennusmyynneistä varastoon. Mutta en tiedä, onko tästä
nyt kauheasti järkeä tarinoida, koska Acon voiteet tosiaan uudistuivat ja uusi
versio on inci:ltään erilainen.
Tämä
kuitenkin oli testatuista toiseksi paras ja itselläni on tätä vielä varastossa,
joten en ole kokeillut uutta versiota.
Taaskin
minulla on vaikeuksia löytää mattapintaisuuteen vaikuttavat ainesosat. Inci:n neljäntenä on tässäkin "C12-15 Alkyl Benzoate", jota oli
osassa muistakin mattavoiteista ja jota ei sinällään lähteissä luokiteltu
mattapintaisuutta antavaksi, mutta joka imee öljyjä. 10. on Silica, joka niin
ikään imee öljyjä, mutta yleensä sanotaan, että vain noin viisi ensimmäistä
inci:n ainesosaa ovat merkittäviä.
Joka
tapauksessa, tämä voide auttaa minulla ihon kiiltoon ja iho myös tuntuu
kosteutetulta. Voide tuntuu hyvältä iholla ja imeytyy helposti ja jos en poistu
kotoa, ihoni pysyy mattana koko päivän. Auton lämmityslaite kuitenkin on liian
kova pala tällekin voiteelle, mutta iho ei ala kiiltää yhtä pahasti kuin muilla
voiteilla ja tilanne on helpommin pelastettu puuteripaperin avulla.
Uudesta
versiosta on
Aco:n nettisivuilla lueteltu kaikki ainesosat ja niiden toiminnot,
mutta yhtäkään ainesosaa ei kuvata mattapintaistavaksi. Voiteessa on kuitenkin
dimetikonia ja maniokkitärkkelystä, jotka monen lähteen mukaan ovat mattapintaistavia,
mutta Aco:n sivuilla kummankin kohdalla lukee
"Sakeutusaine/Pehmentävä".
Voide maksoi
(50 ml) 12, 90 €, uusi versio maksaa samankokoisessa pakkauksessa 10,80 €.
Testin selkeä
voittaja on Herbina Fresh mattageelivoide. Ostin voiteen keväällä Prisman poistuvien tuotteiden hyllystä hintaan
2,50 €. Siitä lähtien olen yrittänyt löytää sitä lisää siinä onnistumatta, kunnes sitten Tokmannilla oli loppuviikosta erä Herbinan tuotteita, joiden
joukossa näitä myytiin kaksi kolmella eurolla. Normaalihintaa en osaa kertoa,
koska en ole tätä mistään normaalihintaisena löytänyt.
Inci:ssä viidentenä on jo aiemminkin mainittu dimetikoni ja seitsemäntenä on "Methyl
Methacrylate Crosspolymer", joka imee iholta talia ja öljyjä ja muodostaa
mattapintaisen kalvon. (Myös seuraavana listalla oleva Sodium Polyacrylate
muodostaa kalvon ja on hyvin imukykyistä, mutta en löytänyt mainintaa, että se
nimenomaan vaikuttaisi mattapintaisuuteen). Muuta mattapintaistavaa en tästä
kykene löytämään, mutta siitä huolimatta tämä toimii minun ihollani parhaiten.
Tämä on jopa pari kertaa lyhyellä automatkalla kestänyt auton lämmityslaitteen!
Ihan täydellistä tämäkään ei ole, mutta tarjoaa kuitenkin muutaman tunnin
kiillottomuuden, joka minulle on paljon jo sekin! Lisäksi, kun iho alkaa kiiltää, se on enemmänkin hehkuva kuin öljyinen. Voide myös kosteuttaa riittävästi ja tuntuu hyvältä iholla.
Tämän
perusteella voisi siis pohtia, onko voittajayhdistelmä minun iholleni
dimetikoni ja "Methyl Methacrylate Crosspolymer", mutta jälkimmäistä
oli myös Bernard Cassiere:n voiteessa, joka ei toiminut minulla ollenkaan.
Samoin dimetikonia oli tässä vähemmän kuin Lumenen voiteessa, mutta Lumene ei
hillinnyt kasvojeni kiiltoa. Toisaalta Herbinassa ei ole glyseriiniä, Bernard
Cassieressä se oli heti toisena ja Lumenen voiteessa neljäntenä.
Todennäköisesti kyse on eri aineiden yhteisvaikutuksista, joita minulla ei ole
kykyä arvioida. Niinpä joudun edelleen ostamaan jokaisen näkemäni mattapintaa
lupaavan voiteen testiin.
Ps. Se ainoa
minulla toiminut oli L'Oreal:n voide, jota myytiin vaaleanvihreässä litteässä
purkissa noin vuosina 1996 -2002. (RIP :/) Olen yrittänyt selvittää sen inci:ä
googlettamalla ja ottamalla yhteyttä L'Oreal:ille, mutta tuloksetta. Jos
jollain sattumalta olisi pullo sitä jossain, olisin kovin kiitollinen
valokuvasta, jossa näkyy inci. :)