Tämän kuun loppuneet postaus on varmasti yksi pisimmistä
ikinä, en edes ymmärrä, miten olen käyttänyt näin paljon kosmetiikkaa... No, ihan
tarkoituksella yritin etsiä kaapeistani kaikki mahdolliset näytteet ja käyttää
ne pois ja myös pakkanen sai ihoni kuivumaan ihan hulluna ja jouduin rasvaamaan
sitä monta kertaa päivässä, joten ehkä ne osaltaan selittää loppuneiden
tuotteiden hurjan määrän. Joka tapauksessa, monta purkkia ja purnukkaa on
siirtynyt kaappien hyllyiltä roskakoriin.
Näytteitä on siis tullut käytettyä iso kasa. Näistä pienistä
pusseista ei kauheasti saa tietoa tuotteesta, mutta jotain kuitenkin. Ainakin
tuoksun, mikä on tärkeä suihkugeeleissä ja vartalovoiteissa ja kasvotuotteista
näkee, miten ne imeytyy ja miltä ne tuntuu iholla ja onko niillä mitään
haittavaikutuksia. Esimerkiksi The Body Shop:in kasvoöljy tukki ihoa jo parilla
testikerralla, joten sitä en tule ostamaan. Saman sarjan kasvovoide (joka on
näköjään unohtunut kuvasta) taas ei herättänyt oikein mitään tuntemuksia
suuntaan tai toiseen yhden käytön perusteella. Nutriganics -sarjasta oli
näytteinä kosteusvoiteen alle laitettavia drops of youth -tippoja ja yönaamio.
Molemmissa oli todella vahva kasvimainen tuoksu, enkä osaa sanoa, tekivätkö
nekään yhtään mitään. Molemmat imeytyivät kuitenkin ihan hyvin ja tuntuivat
mukavilta iholla, mutta esimerkiksi yönaamio ei vastannut Avonin loistavaa
yönaamiota, joten tuskin sitä tulen ostamaan.
Dermosilin näytteissä oleellista oli kai tuoksu;
keittiösaippua tuoksui ihan aidolta kuuselta ja jos olisin nuuhkinut sitä ennen
joulua, olisin ehkä ostanutkin. Edellisjouluna Dermosililla oli Polkakarkin
tuoksuista keittiösaippuaa, josta lähetettiin samanlainen näytepussukka ennen
joulua ja joku kissoistani sai sen käsiinsä (tassuihinsa) ja teki siihen
pikkuruisia reikiä ja sen jälkeen leikki sillä matolla ja koko joulun ajan
huoneessa leijui ihana Polkakarkin tuoksu. :D Olisi ehkä pitänyt antaa tämäkin
pussi leluksi.
Appelsiinin tuoksuinen suihkugeeli ei vedonnut, en myöskään
ihastunut vartalovoiteen happaman marjaisaan tuoksuun. Suihkuöljy oli ihan
tavallista tuoksutonta, väritöntä öljyä. Varmaan ihan ok, mutta siinä ei ollut
mitään erityistä, mikä olisi saanut kiinnostumaan.
Ja Dermosililta ehti tulla jo lisääkin näytteitä, ennen kuin
tammikuu loppui... Jalkavoide-, käsivoide- ja energiakasvovoidenäytteet tulivat
uusimman mainoksen välissä. Käsivoide ja energiavoide tuoksuivat hyvältä ja
tuntuivat mukavalta iholla, mutta pienen näytteen perusteella en silti osaa
sanoa muista vaikutuksista. Jalkavoide uhkaili olevansa viilentävä ja vähän
kauhulla kokeilin sitä, mutta ehkä näytteen pienuuden takia en huomannut mitään
viilentävää vaikutusta. Sen tosin huomasin, ettei se ollut läheskään tarpeeksi
kosteuttava minulle. Käsivoide myös oli todella ohutta koostumukseltaan, lähes
nestemäistä, mutta muuten kyllä tykkäsin siitä ja se oli näistä kolmesta ainoa,
jota ajattelin ehkä joskus kokeilevani.
Vähän isommat näytteet olivat kaikki peräisin Livboksista ja
niistä sai jo vähän paremman kuvan tuotteesta.
Bernard Cassieren mattafluidivoide lupaili mattapintaa,
mutta ei täyttänyt lupauksiaan. Käytin voiteen pois kotoilupäivinä, jolloin ei
ole niin väliä, miten kiiltävä olen. :) Voide kuitenkin tuntui kivan
samettiselta iholla.
Philosophyn Miracle Cream:issa oli voimakas lääkemäinen
tuoksu. Se imeytyi hyvin ja tuntui mukavalta iholla, mutta en havainnut mitään
ihmeitä. Mikä on sinällään ihan hyvä, koska philosophyn tuotteet on kalliita...
Avenen päivävoidenäyte oli 5 milliä ja sain siitä irti kolme
käyttökertaa. Siitä oli saanut enemmänkin, mutta voide oli todella sitkeää ja
luulin tuubin olevan tyhjä, joten leikkasin sen keskeltä kahtia ja vaikka
siellä sitten olikin vielä voidetta, käytin sen pois, ettei se kuivuisi.
Sitkeys teki voiteesta myös todella hankalasti levittyvää, mutta muuten se oli
ihan hyvää. Sen sisältämä aurinkosuoja ei myöskään saanut silmiäni reagoimaan
kovin pahasti. Mutta voide on kallista, joten en silti koe kiinnostusta ostaa täysikokoista
tuotetta.
Ja Livboksin näytteillä jatketaan, tällä kertaa Palmoliven
Feel Glamorous suihkugeelin merkeissä. Suihkugeeli oli olevinaan
"kuorivaa" eli siellä oli pallukoita, jotka eivät oikeasti kuori
yhtään ja se tuoksui todella kummalliselta. Ei nyt suoranaisesti pahalta, mutta
oudolta. Plussa pinkistä väristä, mutta muuten ei ihastuttanut.
Myös Doven deeply nourishing body wash on joskus ajat sitten
tullut Livboksista, mutta unohtunut kaapin perukoille. Näin kuitenkin jonkun
kehuvan tätä omassa blogissaan ja muistin, että minullahan pitäisi olla tästä
näyte ja etsin se heti kokeiltavaksi. Mutta minusta tämä ei ollut mitenkään
ihmeellistä. Ihan ok, mutta ei minusta eronnut mitenkään mistä tahansa
satunnaisesta suihkusaippuasta.
Philosophylta oli myös joulukuun Livboksissa tulleet
kasvojenpesuaine sekä -kuorinta. Kuorinta ei minusta tehnyt yhtään mitään, joten
en kiinnostunut siitä(edelleenkään, tällainenhan on ollut boksissa aiemminkin).
Pesuaineesta sen sijaan pidin kovasti, se puhdisti hyvin kuivattamatta ihoa ja
tuoksui kivan katajaiselta(vaikka on mukamas tuoksuton?), mutta philosophyn
tuotteet tosiaan on kalliita... 90 millilitraa maksaisi 10,90 € ja 240
millilitraa 24,90 €, joten yksi pesukerta maksaisi noin 30 senttiä eli nämä
eivät ihan ole sieltä kalleimmasta päästä, mitä philosophyn tuotteisiin tulee. Tykkäsin
pesuaineesta kyllä todella paljon ja jäin itse asiassa pitkäksi aikaa
miettimään, että olisiko se hinnan arvoista, joten ehkä se sitten olisi. Mutta
ei nyt, nyt käytän pois kaikki olemassa olevat tuotteet ja muutenkin yritän säästää
kosmetiikkakustannuksissa. Mutta sitten kun joudun ostamaan uuden
kasvojenpesuaineen, ainakin harkitsen tätä!
Avonin Reversalist yövoide oli pisteillä valitsemani
ilmaislahja ja se oli tarkoitettu 35 ikävuodesta ylöspäin. Se oli outoa...
Kaikki Avonin voiteet on hyviä kosteuttajia, mutta se olikin sitten voiteen
ainoa plussa. Voide imeytyi todella huonosti, mutta kirveli iholla ja
ilmeisesti se kyllä uudisti ihoa, koska toisiaan aamulla ihoni hilseili voiteen
käytön jälkeen. Jos voidetta meni yhtään huuliin, ne turposivat ja kirvelivät;
ne tuntuivat ihan siltä, miltä huulet tuntuvat, kun on syönyt popcornia, mutta
kuin olisi sitten päällystänyt huulensa suolalla. Ehkä tämä olisi pidemmässä
käytössä tehnyt jotain positiivista iholle, mutta tätä oli niin ikävää käyttää,
että en tykännyt yhtään. Avonin Anew kasvovoiteet maksaa noin kympin, enkä tule
tätä ostamaan.
Avonin yönaamio sen sijaan on edelleen hyvä tuote. Se on aivan loistava kosteuttaja, joka
imeytyy hyvin, eikä iho jää rasvaiseksi tai tahmeaksi. Purkissa lukee, että
tätä saisi käyttää kolmesti viikossa, mutta minä olen välillä käyttänyt
aamuin-illoinkin... En tiedä, onko siitä sitten jotain haittaa, mutta
toistaiseksi olen vain nauttinut siitä tunteesta, kun ihoa ei kiristä yhtään.
Myös nämä Anew voiteet maksaa noin kympin, joskus saa halvemmallakin ja minulla
on monta purkkia varastossa.
Samaa sarjaa yönaamion kanssa oli Anew Line Corrector
Hydrating Cream. Tämä oli aika mitäänsanomaton... Ostin tämän kesällä yhdessä
yönaamion kanssa (yhteensä 16 €) ja odotin aika paljon, koska olen pitänyt yönaamiosta
niin paljon, mutta... Kuten sanottu, Avonin voiteissa on kosteutustehot
kohdallaan, mutta muuten tämä ei tehnyt oikein mitään. En osta uudelleen.
Lumenen Bright Now Vitamin C Shine Control Cream-Gel
voidegeeli tuli myös joskus livboksista. Muuten voide oli kyllä hyvää - imeytyi
ja kosteutti hyvin sekä tuntui mukavalta iholla - mutta kiiltoa tämä ei minulla
hillinnyt. Joten tuskinpa ostan uudelleen, en ainakaan normaalihinnalla (19,90
€).
Favoran hoitava käsivoide on aivan loistavaa. En tiedä, mitä
muuta siitä sanoisin, muuta kuin sen, että ostan aina uudelleen. Tämä yksilö
maksoi tarjouksessa vitosen, mutta yleensä nämä maksaa noin 8-9 euroa. Voide on
kyllä senkin arvoista.
Ja jälleen kerran Dermosilin karbamidi -jalkavoide kului
loppuun(purkista oli vain pala jäljellä kuvausta varten...) ja on edelleen loistavaa. Useampi uusi on jo ostettu 5 € /kpl.
Myös Dermosilin jalkaseerumi kului loppuun ja voimakkaasta
tuoksusta huolimatta pidin siitäkin kovasti. Seerumi maksaa 6, 90 € ja ostan sitäkin taas joskus uudelleen, mutta
nyt yritän vähän hillitä shoppailujani.
Cien:in käsivoidetiiviste, jota käytän jalkavoiteena, kului
loppuun. Se kosteuttaa hyvin ja imeytyy hyvin, joskaan ei ole karbamidivoiteen
veroista. Purkki maksaa 1,85 € ja varmasti ostan vielä sitäkin. Minulla kyllä
taitaa ollakin sitä varastossa...
Ja vielä yksi jalkatuote kului loppuun, nimittäin Seaweed
Bath and Co:n jalkavoidepuikko. Kuvassa näkyvä puikko oli muuten vain noin
puolillaan tavaraa eli en käyttänyt isoa puikollista. Tämä muuttui ihon lämmön vaikutuksesta
öljyksi ja sehän ei imeytynyt sitten millään. Yritin riiputtaa jalkojani
iltaisin sängyn laidan yli vaihtelevia
aikoja, mutta sitten kun vedin jalat sänkyyn, ne tarttuivat lakanoihin ja
tahrivat joka paikan. Käytin tämän sitten lopulta niin, että laitoin jalkoihini
"kosteuttavat" bambusukat, mutta sittenhän öljy tietysti imeytyi
sukkiin. Kyllä tämä kosteutti jalkoja,
mutta tätä ei ollut kovin kiva käyttää. Niin ja tämä haisikin kamalalta. Puikko
maksoi iHerbissä (-20%:n tarjouksessa) noin 3,50 €. En osta uudelleen.
The snowman ei nostanut Lushin osakkeita minun silmissäni. Ensinnäkin
tätä oli todella hankala muovailla, mutta sain sitten lopulta kuitenkin
jonkinlaisen lumiukon aikaan. Laitoin sen lavuaarin reunalle, mutta joka kerta,
kun siihen osui pisarakin vettä, se suli. Oranssia kohtaa jäi ylimääräistä,
joten ajattelin käyttää sen pois käsisaippuana, mutta se ei soveltunut siihen
käyttöön ollenkaan, koska se värjäsi
ihon ja kynnet ja väri lähti vasta kulumalla. Sitä roiskahti hiukan
vaatteilleni ja siihen jäi oranssi läiskä, joka ei lähtenyt edes pesussa.
Saippua myös suli heti jouduttuaan veden kanssa kosketuksiin, joten se kului
todella nopeasti.
Päätin sitten testata tätä kaikin mahdollisin keinoin ja
otin mustat osat mukaani suihkuun, jossa päätin pestä itseni sillä päästä
varpaisiin, koska pakkauksessa luki, että tällä voi pestä myös hiukset.
Suureksi yllätyksekseni pidin tästä kovasti hiustenpesuaineena, koska saippua
tuntui ihanan pehmeältä hiuksissa, mutta pitäminen himmeni kovasti, kun vietin
puoli tuntia hangaten mustaa väriä lattialaatoista irti... Niistä se sentään
lähti, toisin kuin käsistäni ja kynsistäni. Ja seuraavana aamuna hiukseni
tuntuivat likaisilta, joten pesutehotkaan eivät olleet kovin hyvät. Musta osa
kuitenkin kului kokonaan tässä operaatiossa, jolloin jäljelle jäi valkoinen,
joka oli jonkin verran saippuamaisempaa
kuin oranssi ja musta, mutta en kuitenkaan tykännyt siitäkään. Niin ja kaiken
huipuksi tämä haisikin pahalta!
Ehkä tämä oli tarkoitettu enemmänkin lasten kylpyleikkeihin,
mutta olisi siinä äitiparoilla siivoamista, kun parikin pilttiä leikkisivät
tämän kanssa kylvyssä... The Snowman maksoi 6,70 € ja en todellakaan osta
uudelleen.
Myös Lushin Butterbear kylpypommi loppui. Kylpypommi maksoi 2, 60 € ja niistä kolmesta
ostamastani pommista pidin tästä eniten. Tämä tuoksui vaniljalta, vaahtosi
hiukan ja tästä myös jäi öljymäinen kerros iholle. En osta uudelleen, mutta en
inhonnut tätä!
Herbinan syväpuhdistava kasvojenpesuaine maksoi kokonaisen
euron (ihan normaalisti hyllyssä, mutta kai se silti oli jonkinlainen
alehinta...). Tässä oli pallukoita joukossa, joiden tarkoitusta en oikein
ymmärtänyt, koska ei tämä ainakaan väittänyt olevansa kuoriva, eivätkä ne
pallukat mitenkään kuorineetkaan, mutta muuten tämä oli ihan kelpo pesugeeli.
Herbinan tuotteita on vaikea saada, enkä aio tätä lähteä mistään metsästämään,
mutta jos joskus tulee vastaan, niin voin ostaakin uuden. Ja ihan varmasti
ostan, jos eurolla saa. En nyt ehkä rakastunut, mutta ei mitään
valittamistakaan.
Ja viimeinenkin vaahtopuhdistusaine tuli käytettyä loppuun ja nyt oikeasti ei ikinä enää uutta! Neutrogenan spot stress control lupasi
vaikka mitä, mutta silti puhdisti huonosti ja roiskui joka paikkaan. Vaahto oli
peräisin Livboksista ja itken, jos vielä saan jostain uuden! Vaahtoputsarit
eivät ole minun juttuni niin yhtään!
Rainbow:n hiusnaamio maksoi 1,85 € ja on vallan mainio tuote
varsinkin hintaisekseen. Tällä saa kivan sileät hiukset ja tämä on ihan
varteenotettava kilpailija kalliimpiakin tuotteita vastaan. Ostan uudelleen.
Four Reasons:in Moisture Conditioner sai hiukset tuntumaan
vielä kosteina aivan ihanan pehmeiltä, mutta sitten kuivuttuaan ne olivat ihan
tavalliset. Minulla on samasta sarjasta toinen hoitoaine, jota rakastan, joten
tätä nimenomaista en tule ostamaan uudelleen. Pullo maksoi 11,90 €.
Ja tämä livboksista tullut vesi loppui myös. Tämä siis
tosiaan oli VETTÄ! Jostain ranskalaisesta lähteestä peräisin olevaa ja blaa
blaa blaa, mutta ihan inci:nkin mukaan vain vettä. Mitä siitä voi sanoa?! En
tiedä, onko minulla varaa moralisoida, koska kosmetiikan käyttöä, varsinkaan
näissä mittasuhteissa, missä se itselläni on, ei voi mitenkään puolustella,
mutta se, että otetaan vettä, laitetaan se metalliseen pulloon, jossa on
muovikorkki, lisätään ponneaineeksi kaasua, kuljetetaan se lentokoneella
tuhansien kilometrien päähän ja myydään 43 €
/litra, on aivan naurettavaa ja kenelläkään ei todellakaan voi olla
hyvää syytä tukea tuollaista toimintaa ostamalla tuotetta. Jos haluat
suihkuttaa vettä kasvoillesi, osta suihkepullo. En siis todellakaan ikinä
ostaisi. Voin vain kuvitella, miten tuokin tuote on kehitetty ja mitä siinä
kokouksessa on sanottu tuotteen kohderyhmästä... Ainakin minä tunsin itseni
aivan ääliöksi joka kerta kun suihkutin tätä naamaani yrittäessäni kuluttaa
veteni loppuun.
Tenan vartalovoide tuli tammikuun Livboksista (kylläpäs on
Livboxvoittoinen tämän kuukauden loppuneet postaus!!) ja pääsi heti käyttöön.
Aluksi vain vähän testailin tätä voitelemalla käsivarsia ja selkää, joka kuivui
ihan hulluna pakkasten takia, joten kun otin tämän ihan kunnolla käyttöön,
tästä riitti vain kahdeksi käyttökerraksi. Minulla on paha asennevamma Tena
-tuotemerkkiä kohtaan, mutta ihan hyvää voidetta tämä oli. Kosteutti hyvin ja
imeytyi hyvin, eikä tuoksuttomuus ole minulle mikään miinus vartalovoiteessa.
Voide maksaisi 4, 30 € ja saatan joskus ostaakin.
Acon Winter Moist kosteusvoide kului myös loppuun. Voide
tuoksui ihanalta, levittyi ja imeytyi hyvin ja heti levityksen jälkeen myös
tuntui kosteuttavalta, mutta jo muutaman tunnin kuluttua iho huusi lisää
voidetta. Sinällään sääli, koska muuten pidin voiteesta kovasti, mutta
toisaalta Acon voiteet ovat kalliita, joten ehkä parempi näin. Ostin tämän
yksilön jostain alelaarista joko kahdella tai kolmella eurolla, mutta
muistaisin joskus apteekissa katselleeni, että näistä joutuu pulittamaan
ainakin 7 tai 8 euroa pullo. Tuoksuiltaan nämä ovat limited edition:eja, joten
en edes voisi tätä ostaa, mutta jos voisin niin kiusaus olisi kyllä suuri
huonoista kosteutustehoista huolimatta. Ehkä jotain kesäversiota voisin
harkita, silloin kun ei iho kaipaa yhtä paljoa kosteutusta.
Ja nyt täytyy sanoa, että Dove tuotti minulle suuren
pettymyksen. Pidän Dovea ihan kiistatta parhaana markettimerkkinä, mutta tämä
voide oli kamalaa. Se tuntui inhottavan nahkealta ja öljyiseltä iholla, mutta
alkoi silti rullautua todella herkästi ja siinä oli kamala tunkkainen haju.
Kosteutustehot oli kyllä hyvät, mutta en osta uudelleen. Voiteet maksaa noin
viitisen euroa /tuubi.
Myös Aqualan L pullo loppui... Kuten sanottu, ihoni kuivui
pakkasten takia ihan hurjasti, joten olen uinut kosteusvoiteissa. Aqualan L on
hyvää tavaraa, miinusta vain hinnasta, joka on normaalisti noin 16 € /pullo.
Ja vielä The Body Shop:inkin kosteusvoide loppui. Tämä oli
kyllä lähinnä sellainen tuoksuvoide minulle, hieroin sitä pitkin päivää käsiin
ja käsivarsiin ihan vain ihanan tuoksun takia. Vartalovoiteena tämä oli ehkä
ihan aavistuksen liian rasvaista, mutta tuoksui tosiaan aivan ihanalta! 200
millilitran purkki maksoi 19, 50 €, joten normaalisti en näin kallista rasvaa
ostaisi, mutta kun oli joulu. Ostan uuden ensi jouluksi, jos näitä tulee taas
myyntiin.
Avonin Winter Dreamland suihkugeeli tuoksui omenalta ja
vadelmalta, mikä ei ollut onnistunut yhdistelmä. Minulla oli samasta sarjasta
myös käsienpesuaine, jonka otin ensin käyttöön ja se haisi ihan kissanpissalta.
Eikä miltään hennon pikku tyttökisun pisuilta, vaan siinä oli oikein sellainen
kolli keväällä -löyhkä. Se oli kammottavaa, mutta onneksi suihkugeeli ei
haissut samalta. Ja nämä olivat taas punaisiakin, mikä ei ole hyvä juttu
pesuaineessa, koska se näyttää siltä kuin olisi roiskinut verta seinille.
Suihkugeeli maksoi 1,85 € enkä osta uudelleen.
Palmoliven lastensaippuan käytin paljolti kahvin kanssa
kuorinta-aineena. Ostin sen ylettömän söpön etiketin takia ja myös siksi, että
ajattelin sen olevan hellävaraista, mutta en pitänyt tuoksusta, eikä se
tuntunut eroavan mitenkään muista nestesaippuoista. En sitten tiedä, miten se
oli lapsille suunnattu, ehkä vain etiketin takia. Iso 700 millilitran pullo
maksoi nelisen euroa ja koska tosiaan en pitänyt tuoksusta, en varmaankaan osta
uudelleen. Muuten siinä ei ollut mitään vikaa.
Sebamedin litran vetoinen täyttöpussi kului vihdoin loppuun.
Kuvan lainasin Sebamedin omilta nettisivuilta, koska oma pussini on jo ajat
sitten kadonnut, koska kaadoin sisällön pienempiin pulloihin. Jos en olisi
ostanut tätä kokonaista litraa kerralla, olisin varmaan alunperin laittanut
saippuan kiertoon, koska aluksi tämä tuntui todella voimakkaalta; se sai ihoni
ihan kiristävän kuivaksi ja paikoin jopa rohtuneeksi ja silmäni turposivat ja
tulivat punaisiksi. Mutta koska sitä tosiaan oli minulla litra, eikä se ollut
ilmaistakaan, jatkoin sitkeästi käyttöä ja ihoni tottui siihen, eikä mitään
oireita enää tullut ja jopa ihan pidinkin siitä. Kunnes sitten syksyllä oli
tauko käytössä ja kun otin pesuaineen uudelleen käyttöön, jouduin taas
sietämään kuivumisen ja rohtumisen ja kipeät silmät, kunnes sitten taas totuin.
Toisaalta ei tämä mitenkään ihmeellistä ollut, joten en sitten tiedä,
kannattaako noita oireita sietää. Mutta tätä tuli Orionin keräilykampanjasta
pienempi pullo, enkä ollut siitä mitenkään harmissani, enkä nyt ehdottomasti
sano, ettenkö joskus voisi ostaakin. Litran täyttöpakkaus maksoi (muistaakseni,
en ole ihan varma!) 16, 90 € ja ostaessani kaupan päälle sai Sebamedin greipin
tuoksuisen suihkugeelin.
Ja sitten se ainoa
Lushin tuote, josta tykkäsin! Needles and Pines suihkujelly tuoksui hyvältä ja
olen niin lapsellinen, että hyllyvää ja höllyvää jellyä oli hassunhauskaa
käyttää. Vähemmän hassunhauskaa oli kyllä se, että saippua oli todella
vaikeasti kiinnipidettävä ja sitä joutui onkimaan milloin minkäkin kaapiston
takaa, mutta muuten tykkäsin kovasti. Olen jo tehnyt kokeiluja tehdäkseni oman
suihkujellyn, mutta koska se ei ole sujunut kovin hyvin, joutunen tilaamaan
uuden samanlaisen Lushilta. Mutta vasta myöhemmin, nyt yritän tosiaan käyttää
varastoja pienemmiksi. Jellyseni maksoi 5 euroa.
Lisäksi annoin pois aika paljon kosmetiikkaa, joita en nyt
tähän kuvannut, koska kaikkea en ollut edes testannut. Poisannetut oli lähinnä
Livboksista tulleita, joille itselläni ei ollut käyttöä; meikkejä,
kuivashampoita, jne.
Ja huomenna tulee myös uusi ostetut -postaus, joka ei valitettavasti olekaan tyhjä, kuten suunnittelin ja toivoin. Mutta mitenkään pahasti en vielä langennut, joten ehkä tämä vuosi sujuu paremmin kuin edellinen. :)